Taloushallintoliiton Taloushallinnon palvelualan tulevaisuusraportissa on pohdittu tekoälyn ja automatiikan vaikutusta alan työtehtäviin. Raportin mukaan vuoteen 2030 mennessä kirjanpitotyö on pitkälti automatisoitunut ja tekoälyn avulla voidaan hoitaa suuri osa rutiinitehtävistä. Asiantuntijan rooli muuttuu liiketoiminnan konsultoinnin suuntaan ja tämä vaatii uutta osaamista. Alan oppilaitoksilta raportissa odotetaan perusosaamisen opetuksen lisäksi yhä enemmän teknologiaan ja data-analytiikkaan liittyviä opintoja sekä asiantuntijatyöhön liittyviä viestintä- ja liiketoimintaosaamisen taitojen harjoittelua. (Suomen Taloushallintoliitto 2025.)
Kansainvälisesti 149 maassa toimivan ja 370 000 työntekijää työllistävän PwC Iso-Britanian henkilöstöjohtaja Phillippa O’Connor vahvistaa viestiä pehmeiden taitojen tärkeydestä Financial Times artikkelissa. Hän toteaa, että tekoälyn tuoman tuottavuuden lisäyksen ja työtehtävien vaativuuden kasvun seurauksena pehmeät taidot, kuten kommunikaatiotaidot, empatia, tunnetaidot ja resiliessi ovat yhä tärkeämpiä rekrytointiperusteita. (Strauss 2026.)
Vuorovaikutustaidot ovat yleinen termi, joten mitä ne voisivat tarkoittaa tarkemmin määriteltynä taloushallinnon ja rahoituksen alan näkökulmasta. Catherine Cote (2022) nostaa Harvard Business Schoolin artikkelissa alojen tärkeiksi vuorovaikutustaidoiksi monimutkaisten aiheiden selittämisen taidon, kohdeyleisön ymmärtämisen, kontekstiin sitomisen sekä datan tarinankerronnan. Viimeisen datan tarinankerronnan osalta hän mainitsee, että sen käyttö voisi olla erityisen hyödyllistä vastapuolelle, joka ei ole taloushallinnon ammattilainen. (Cote 2022.)
Kohti suunniteltua vuorovaikutusta asiakaspalvelussa
Taloushallinnon palvelualan tulevaisuusraportti kuvaa taloushallinnon ammattilaisen roolia tulevaisuudessa: ’’Taloushallinnon ammattilaisen rooli ei rajoitu pelkkään numeroiden käsittelyyn, vaan heistä on alkanut kehittyä keskeisiä vaikuttajia yritysten menestyksen ja kestävän kehityksen edistäjinä.’’ (Suomen Taloushallintoliitto 2025.)
Yhtenä mahdollisena työkaluna, jolla yllä mainittua vaikuttavuutta voitaisiin saada aikaan olisi datan tarinankerronta,’’Data storytelling’’. Coten (2021) mukaan Data storytelling koostuu kolmesta komponentista: datasta, narratiivista tai tarinan punaisesta langasta ja visualisoinnista. Kyseessä on kyky esittää asiat esimerkiksi talousdatasta kerrontaa ja visualisointia käyttäen siten, että se herättää kuulijoita keskusteluun ja toimenpiteisiin. (Cote 2021.) Datan visualisoinnin asiantuntija Stephen Few kertoo Forbesin artikkelissa, että termi liitetään usein esimerkiksi visualisointeihin, infograafeihin, mittaristoihin ja dataesityksiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että valitettavan usein datan tarinankerronta tulkitaan vain visualisoinnin kautta. Kokonaisuusden tulee kuitenkin muodostua hänenkin mielestään kaikkien kolmen elementin ─ datan, visuaalisuuden ja tarinan ─ kautta. (Dykes 2016.)
Tarinallistaminen sopisi simuloitavaksi
Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeen (LAB 2026) työpajoissa keväällä 2025 10 osallistunutta taloushallintotyötä tekevää tiimiä määritteli yhtenä ennakointitehtävien tuloksena kolme työtehtävän ja kolme asiakastyön kannalta keskeistä tulevaisuuden osaamista. Kun tuloksia koostettiin yhteen, havaittiin, että selvästi eniten mainintoja asiakastyön kannalta keskeisistä osaamisista sai vuorovaikutus-, viestintä- ja yhteistyötaidot. Työtehtävän kannalta keskeisten osaamisten osalta korostui ammatillinen substanssi- ja lainsäädäntöosaaminen.
Työpajojen jälkeen testasimme simulaatiomenetelmällä syksyllä 2025 asiakaspalvelutaitojen kehittämistä Päijät-Hämeen alueella sijaitsevien alan palveluyritysten kanssa. Menetelmästä saatiin hankkeessa erittäin hyvää palautetta ja se nähtiin toimivana menetelmänä alan asiakaspalvelutaitojen kehittämiseen. (Varajärvi 2026.) Palautekyselyn kehittämisehdotuksissa toivottiin osaan simulaatioita taustatietojen tarkempaa avaamista sekä lisää haastetasoa. Tulevissa kokeiluissa olisikin vielä mahdollista kokeilla datan tarinallistamisen harjoituksia simulaatiomenetelmän avulla. Tällaisessa harjoituksessa yhdistyisivät data-analytiikkaan liittyvät taidot, taloushallinnon substanssiosaaminen, visualisointitaidot sekä vuorovaikutustaidot.
Kirjoittaja
Tatu Saarinen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä ja projektipäällikkönä Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot -hankkeessa.
Lähteet
Cote, C. 2021. Data Storytelling: How to Effectively Tell a Story with Data. Harvard Business School 23.11.2021, artikkelia päivitetty 21.5.2026. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://online.hbs.edu/blog/post/data-storytelling
Cote, C. 2022. The Importance of Communication in Accounting. Harvard Business School 29.6.2021. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://online.hbs.edu/blog/post/communication-in-accounting
Dykes, B. 2016. Data Storytelling: The Essential Data Science Skill Everyone Needs. Forbes 31.3.2016. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://www.forbes.com/sites/brentdykes/2016/03/31/data-storytelling-the-essential-data-science-skill-everyone-needs/
LAB. 2026. Talouden asiakaspalveluosaamisen simulaatiot. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/talouden-asiakaspalveluosaamisen-simulaatiot
Strauss, D. 2026. PwC UK applications jump 35% in graduate jobs drought. Financial Times 13.2.2026. Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://www.ft.com/content/915a32cf-d62d-4caf-b539-8525e52257ad?syn-25a6b1a6=1
Suomen Taloushallintoliitto ry 2025. Taloushallinnon palvelualan tulevaisuusraportti 2030. Suomen Taloushallintoliitto ry. Viitattu 26.5.2026. Saatavissa https://taloushallintoliitto.fi/wp-content/uploads/2025/10/Taloushallinnon_tulevaisuusraportti_2030.pdf
Varajärvi, S. 2026. Simulaatiomenetelmä taloushallinnon asiakaspalvelutaitojen opetuksessa. LAB Focus. Viitattu 13.8.2026. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/simulaatiomenetelma-taloushallinnon-asiakaspalvelutaitojen-opetuksessa/
