Tampereen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus Vernessä kestävän liikenteen teemoja on tutkittu jo 15 vuoden ajan. Toukokuinen Tutkitulla tiedolla kohti kestävämpää liikenne- ja kuljetusjärjestelmää -tilaisuus tarjosi ajankohtaisen läpileikkauksen henkilö- […]
Circular Economy
Kestävän liikenteen pilotit Päijät-Hämeessä (KELPO) -hankkeessa järjestettiin päätöstapahtuma Lahden kaupungin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteistyössä. Alueen kuntapäättäjille ja muille aiheesta kiinnostuneille esiteltiin hankkeessa saatuja kestävän liikenteen edistämisen […]
Kunnat tekevät Suomessa laajasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia. Tästä huolimatta ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi näyttäytyä kuntalaisille varsin abstraktina; strategioina ja toimenpideohjelmina, jotka eivät kosketa omaa arkea (Perälä […]
Sisäilman hallinta perustuu perinteisesti aktiivisiin järjestelmiin, kuten ilmanvaihtoon, suodattimiin ja ilmanpuhdistimiin. Näille ratkaisuille on yhteistä energiankulutus, huoltotarve sekä riippuvuus käyttäjän ja ylläpidon toimista. Samanaikaisesti rakennusten […]
Ilmansaasteet ovat merkittävä terveyteen vaikuttava tekijä (WHO 2024). Tranin ym. (2023) mukaan ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän ääri-ilmiöiden esiintymistiheyttä ja voimakkuutta, mikä kasvattaa ilmansaasteiden määrää ja pahentaa […]
Palveluasumisen rakennuksissa energiaa kuluu eri toiminnoissa ympäri vuorokauden. Säästöjä voidaan silti löytää arjen toimintatavoista, kulutuksen seurannasta ja selkeistä yhteisistä ohjeista ja tiedosta ilman, että asukkaiden […]
Kemikaalit ovat osa arkea ja yritystoimintaa, sillä niitä tarvitaan muun muassa terveydenhuollossa, energiantuotannossa ja liikenteessä (Euroopan komissio). Puhuttaessa kemikaaleista tarkoitetaan aineita tai niistä tehtyjä seoksia, […]
Luontokato eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen aiheuttaa huolta maailmanlaajuisesti. Luontokadon ensisijainen syy on elinympäristöjen tuhoutuminen ja pirstaloituminen, minkä lisäksi muun muassa ilmastonmuutos ja vieraslajit kiihdyttävät sitä. […]
Ruokahävikkiä syntyy valtavia määriä. Esimerkiksi Euroopan unionissa (EU) syntyy vuosittain noin 58 miljoonaa tonnia ruokahävikkiä (Eurostat 2025, 76). On arvioitu, että maailmanlaajuisesti noin viidennes ihmisravinnoksi […]