Digitalisaatio ja saavutettavuus julkisessa hallinnossa

Digitalisaatio muuttaa voimakkaasti yhteiskuntaa siirtämällä yhä enemmän julkisen hallinnon palveluita verkkoon, jolloin paikka- ja aikasidonnaisuudet menettävät merkitystään. Samalla julkinen palveluntuotanto tehostuu ja säästää resursseja. (Valtiovarainministeriö 2022.)

Kuva 1. Saavutettavuuden varmistaminen on lakisääteistä. (Hans 2012)

Digitalisaatiota on ajettu voimakkaasti suomalaiseen julkishallintoon eri hallitusohjelmissa vuodesta 2015 lähtien ja sen myötä myös viety osaksi lainsäädäntöä, jolla pyritään varmistamaan demokratian toteutuminen ja kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluiden käyttöön. Vuonna 2019 säädetty laki digitaalisten palveluiden tarjoamisesta (306/2019), ”digipalvelulaki”, toteuttaa Suomessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU)2016/2102, jolla edellytetään jäsenvaltioilta toimenpiteitä julkisten toimijoiden verkkosivustojen ja mobiilisovellusten parantamiseksi.

Saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä

Saavutettavuuden tehtävänä on varmistaa, että ilmiöksi ja kaiken kattavaksi muutokseksi ymmärrettävä digitalisaatio, jota on hyvin vaikea säännellä ja johtaa, toteutuisi julkishallinnossa yhteiskuntaa hyödyntäen (Lindgren ym. 2019). Digipalvelulain keskeisenä tarkoituksena on rakentaa entistä yhdenvertaisempaa Suomea edistämällä digitaalisten palvelujen yhdenvertaista käyttöä, sillä saavutettavuus on verkkomaailman esteettömyyttä (Aluehallintovirasto 2020; 2022).

Verkkopalvelujen saavutettavuutta tarkastellaan usein saavutettavuusvaatimusten kautta, joka heijastuu verkkopalveluiden käyttöön ja käyttäjäkokemuksiin. Verkkopalvelujen takana on aina ihmisiä. Organisaatioissa saavutettavuusvaatimusten toteuttaminen riippuu siitä, miten saavutettavuus ymmärretään osana organisaation toimintatapoja ja miten henkilöstö ymmärtää oman roolinsa niiden toteutuksessa. Keskeisenä asiana on kyky oppia uutta ja siirtää sitä käytäntöön, niin henkilöstön kuin organisaation kohdalla. Johdon pitää osata johtaa muutosta niin, että lopputuloksena on toimintamallien muutos ja työn jatkuminen.

Case Kouvolan kaupunki

Kouvolan kaupunkiorganisaatiossa vuosien 2020–2022 aikana tehdyssä tutkimuksellisessa kehittämishankkeessa selvitettiin, mitä kaupungin verkkosivuilla annettu julkinen arvolupaus ”Kouvolan kaupunki on sitoutunut digitaaliseen saavutettavuuteen” käytännössä tarkoittaa. Kouvolassa tehdään töitä, jotta kaupunkilaisille olisi tarjolla verkkomaailman esteettömät ja tasapuoliset palvelut. Saavutettavuus vaatii osaamista kaikilta kaupungin toimijoilta, sillä saavutettavuuskäsitteet eivät rajaudu vain näennäisesti verkkosivujen toimintaan, vaan koskevat kaikkea kaupunkiorganisaation digitalisuutta. (Terä 2022.)

Saavutettavuus on lakisääteinen velvoite palveluntarjoajalle. Se ei voi siirtää vastuutaan digipalvelulain tai jonkun muun lain perusteella esimerkiksi tietojärjestelmää ylläpitäville yksityisille palveluntuottajille. Vastuu ulottuu myös sisältöihin, joita organisaatio julkaisee yleisölle joko omissa tai toisen organisaation verkkopalveluissa tai omissa sosiaalisen median kanavissaan. (Hiltunen & Sariola 2020, 5−6.)

Kirjoittajat

Marika Terä on valmistumassa tradenomiksi (YAMK)  LAB-ammattikorkeakoulusta Digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta. Hän toimi projektivastaavana Kouvolan kaupungin saavutettavuushankkeessa.

Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Liiketoiminta-yksikössä Lahdessa.

Lähteet

Aluehallintovirasto. 2020. Tietoa WCAG-ohjeistuksesta. Viitattu 27.9.2020. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/lait-ja-standardit/tietoa-wcag-kriteereista/

Aluehallintovirasto. 2022. Mitä palveluja ja sisältöjä laki koskee? Viitattu 17.3.2022. Saatavissa https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/mita-palveluja-ja-sisaltoja-laki-koskee/#varhaiskasvatuksessa-ja-opetuksessa-tilapaisesti-rajatun-ryhman-kaytossa-olevat-sisallot

Hans. 2012. Pistekirjoitus, kirjoittaminen. Pixabay. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/pistekirjoitus-kirjoittaminen-52554/

Hiltunen, V., & Sariola, M. 2020. Digipalvelulain soveltamisesta yliopistoissa. Edilex. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://www.edilex.fi/artikkelit/21463

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019. Finlex. Viitattu 10.5.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Lindgren, J., Mokka, R., Neuvonen, A. & Toponen, A. 2019. Digitalisaatio: Murroksen koko kuva. E-kirja. Helsinki: Tammi. Google Play.

Terä, M. 2022. Saavutettavuuden toteuttaminen kaupunkiorganisaation verkkopalveluissa. Case: Kouvolan kaupunki. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Liiketoiminta-yksikkö. Lahti. Viitattu 3.5.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/747017

Valtiovarainministeriö. 2022. Julkisen hallinnon digitalisaatio. Viitattu 21.4.2022. Saatavissa https://vm.fi/digitalisaatio