Jokaisen työpaikan tulisi kiinnittää huomiota laadukkaaseen perehdytykseen ja työhön opastukseen. Perehdytyksen tulisi olla jokaisen työntekijän oikeus jo Suomen työturvallisuuslainkin mukaan. Valitettavasti monet yritykset eivät kuitenkaan panosta tähän tarpeeksi, vaikka sillä useita etuja yritykselle.
Yksi laadukkaan perehdytyksen ja asianmukaisen perehdytyssisällön tae on huolellinen suunnittelu. Suunnittelussa tulisi osata asettua uuden työntekijän asemaan, ja tässä tilanteessa palvelumuotoilu voi olla hyödyllinen keino yritykselle. Jurvakainen (2022) hyödynsi tätä ajatusta laatiessaan omana opinnäytetyönään perehdytysoppaan Scandic Lahti Cityyn.
Tavoitteena asiakaskokemuksen optimointi
Yksi oiva keino perehdytystä kehitettäessä on palvelumuotoilu. Palvelumuotoilun pääosassa ovat palvelujen käyttäjät ja sen keskeinen tavoite on asiakaskokemuksen optimointi. (Tuulaniemi 2011). Palvelumuotoilun voi ottaa osaksi perehdytyksen kehittämistä, niin että perehdytystä lähdetään kehittämään yhdessä uusien työntekijöiden ja harjoittelijoiden kanssa.
Kun perehdytystä mietitään palvelumuotoilun kautta, voi avuksi ottaa jonkin useista palvelumuotoilun menetelmistä. Perehdytyksen kehittämisessä toimiva menetelmä on esimerkiksi tuplatimantti (Kuva 1). Se on visuaalinen malli, jossa ensimmäisessä osassa etsitään ongelma ja toisessa ratkaistaan kyseinen ongelma. Tuplatimantti auttaa perehdytyksen kehittäjää keräämään oleellista tietoa perehdytyksen suunnitteluun. Tiedon keräämisen jälkeen tuplatimantti auttaa kehittäjää etsimään erilaisia ratkaisuja, joista lopuksi valitaan sopivin vaihtoehto.
Perehdytyksen merkitys
Perehdyttäminen hyödyttää sekä työnantajaa että työntekijää. Laadukas perehdytys ja työnopastus edesauttavat työtehtävien nopeassa oppimisessa ja työyhteisöön tutustumisessa. Myönteisen ensivaikutelman saatuaan työntekijän työmotivaatio kasvaa, mikä voi vähentää poissaoloja ja työpaikan vaihtuvuutta. Nämä asiat edistävät yrityksen tuottavuutta, koska sen ei tarvitse paikata poissaoloja eikä jatkuvasti palkata uusia työntekijöitä. Vaikka uusi työntekijä yleensä aina aiheuttaa pienen notkahduksen tehokkuuteen, hyvä perehdytys auttaa pitämään kyseisen ajan mahdollisimman lyhyenä. (Eklund 2018.)
Hyvä perehdytys voi myös parantaa yrityksen imagoa. Varsinkin ammattikorkeakoulujen ja ammattikoulujen harjoitteluissa yrityksen maine kiertää opiskelijoiden kesken varsin nopeasti. Jos opiskelija on harjoittelun päättyessä tyytyväinen, tämä tieto saavuttaa hänen opiskelukaverinsa nopeasti – ja toisinpäin. Harjoittelijat voivat kuitenkin olla merkittävä apu työpaikalla, ja heistä voi saada tulevaisuuden työvoimaa, joten heidän perehdytykseensä tulisi panostaa yhtä paljon kuin palkatun työntekijänkin.
Kirjoittajat
Mira Jurvakainen työskentelee vastaanottovirkailijana päijäthämäläisessä hotellissa ja valmistui restonomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana.
Lähteet
Eklund, A. 2018. Tervetuloa meille! Uuden työntekijän perehdytys. 1. painos. Espoo: J-Impact.
Jurvakainen, M. 2022. Perehdytyskansio Scandic Lahti Cityyn. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022062319101
Tuulaniemi, J. 2011. Palvelumuotoilu. 3.painos. Helsinki: Talentum Media Oy.
Wikipedia. 2022. Tuplatimantti-malli. Viitattu 9.12.2022. Saatavissa https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Double_diamond.png.
