Johtaminen on oma taitolajinsa, johon eivät aina päde mitkään säännöt. Onnistunut johtajuus vaatii paitsi opeteltuja ja opittuja taitoja, myös tiettyjä persoonallisuuden piirteitä. Brandtin (2021) mukaan hyvä johtajuus koostuu esimerkiksi visioimisesta, haastamisesta, osallistamisesta, esimerkillä johtamisesta ja palkitsemisesta.
Tässä blogissa keskitytään johtajana onnistumiseen viestinnän ja vuorovaikutuksen kautta. LAB SoteCampus (LAB 2023) on valmentanut LAB-ammattikorkeakoulun ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen esihenkilöitä vaihtuvin teemoin. Kaikissa valmennuksissa on sivuttu viestinnän ja vuorovaikutuksen merkitystä esihenkilötyössä onnistumisen edellytyksenä, vaikka kyse olisi kovistakin tulostavoitteista.
Innostus luo menestystä
Brandt (2021) korostaa, että menestyäkseen johtajalla tulee olla kyky innostaa muita, ja viedäkseen asioita eteenpäin hänen tulee saada työntekijät puolelleen. Joupin (2020, 39) mukaan johtamisessa onkin lähes poikkeuksetta kyse jonkinlaisesta vuorovaikutuksesta tai siihen valmistautumisesta. Näitä näkökulmia tukee myös Palokangas (2021, 38), joka toteaa, että johtajan menestyminen työssään riippuu jopa enemmän hänen kyvystään viestiä kuin hänen muusta osaamisestaan.
Johtajan on laitettava itseään jatkuvasti likoon vuorovaikutustilanteissa. Tällä tarkoitetaan johtamisen kontekstissa inhimillistä otetta, vastuun kantamista ja asioiden oikein sanoittamista. Onnistuneessa johtajan vuorovaikutuksessa korostuvat johdonmukaisuus, realismi ja se, että johtaja saa työntekijän tuntemaan itsensä arvokkaaksi organisaatiolle. Kuunteleminen ja kysyminen luovat luottamusta ja merkityksellisyyden kokemusta (Jouppi 2020, 39–43), ja onnistuneessa viestinnässä korostuvat säännöllisyys ja täsmällisyys. Johtajan halu ratkaista aktiivisesti ongelmia viestii itsevarmasta ja demokraattisesta johtajasta (Palokangas 2021, 69). Johtamisessa onnistuminen vaatiikin johtamisen ammattilaiselta jatkuvaa itsereflektointia ja valmiutta kehittää omaa toimintaansa systemaattisesti.
Vuorovaikutustaidot johtamisen keskiössä
Lienee siis ilmeistä, että vuorovaikutus- ja viestintätaidot tulisi nostaa johtamistaitojen keskiöön. Toisaalta myös johtaja tarvitsee onnistuakseen tukea tiimiltään. Palokankaan (2021, 44–45) mukaan esimerkillinen työyhteisön jäsen on kriittinen ajattelija, joka osallistuu aktiivisesti, innovoi ja tekee hiukan enemmän kuin häneltä odotetaan. Hän on lisäksi rehellinen, rohkea ja luotettava. Toisaalta työyhteisöistä löytyy usein myös passiivisia ja etääntyneitä henkilöitä, kuten myös niin sanottuja jees-tyyppejä, jotka eivät juurikaan ilmaise mielipiteitään. Onnistuneen viestinnän näkökulmasta työyhteisötaidoissa korostuvat avoimuus, aktiivisuus ja oma-aloitteisuus.
Parhaiten toimivien työyhteisöjen taustalla on tunnistettu olevan toimiva yhteistyö ja viestintä. Näiden toimiessa moitteettomasti, henkilöstön psyykkinen energia jalostuu parhaiten organisaation pääomaksi (Virolainen 2010, 50–51). Molemminpuolinen onnistunut viestintä on siis johtajan menestymisen ohella hyvin oleellinen organisaation menestystekijä. Organisaatioissa tulisikin unohtaa ajatus, että viestintä olisi johtamisen sivutuote ja nostaa se sen sijaan johtamisen keskiöön. Se on onnistumisen edellytys.
Kirjoittaja
Jaana Ahl toimii LAB-ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä ja tekee satunnaisesti tuntiopettajan sijaisuuksia. Hänen mielenkiinnon kohteinaan ovat koulutuksen ja työelämän yhteistyön tiivistäminen sekä työn kehittämisosaamisen ja sotejohtamisosaamisen vahvistaminen.
Lähteet
Brandt, T. 2021. Transformationaalinen johtaminen Barak Obaman tyyliin. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://kirjapodi.fi/3-transformationaalinen-johtaminen-barack-obaman-tyyliin-tiina-brandt/.
Jouppi, E. 2020. Vuorovaikutuksen merkitys johtajan työssä. Tarkastelussa johtajan työpaikan vaihtumisen konteksti. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta. Viitattu 17.4.2023. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/120033/JouppiElina.pdf?sequence=2&isAllowed=y. Viitattu 18.4.2023.
LAB. 2023. LAB SoteCampus. Hanke. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/lab-sotecampus.
Pajukangas, H. 2021. Esimiesviestintä organisaation johtamistyylin ilmentäjänä. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto, markkinoinnin ja viestinnän akateeminen yksikkö. Viitattu 21.4.2023. Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/13244/Gradu%20Pajukangas%20Heidi.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
quicksandala. 2017. Watts, S. Johtaja, väkijoukko, erottuvat, ryhmä. Pixabay. Viitattu 19.5.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/johtaja-v%c3%a4kijoukko-erottuvat-ryhm%c3%a4-2815528/
Virolainen, H. 2010. Kai sitä ihminen on vaan semmoinen laumaeläin– Virtuaalisen tiimin ilmapiiri. -Väitöskirja. Turun kauppakorkeakoulu. Viitattu 18.5.2023. Saatavissa https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/96676/Ae8_2010.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
