Sote-alalla harjoittelijalla hyvät mahdollisuudet

Tämänhetkinen tilanne sote-alalla mahdollistaa suurelle joukolle opiskelijoita työllistymisen harjoittelun jälkeen. Kysyntää ja paikkoja on reilusti tarjolla, ja opiskelijoiden on helppo löytää itselleen mielekkäitä paikkoja työllistyä. Työyksiköissä on tarvetta hyville työntekijöille.

Työharjoittelut ovat olennainen osa tulevaan ammattiin oppimista ja kasvua, ja sote-alalla merkittävä osa amk-opinnoista suoritetaan harjoittelussa (Valtioneuvosto 2022). Työharjoittelun aikana opiskelija perehtyy tulevan ammattinsa työtehtäviin ja syventää osaamistaan jo opituista asioista. Ensihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutuksessa ohjatun työharjoittelun määrä on 90 opintopistettä, joista 75 opintopistettä koostuu harjoittelusta aidoissa asiakastilanteissa ja loput 15 opintopistettä koostuvat työelämään kytkeytyvästä opinnäytetyöstä. Hoitotyön harjoittelun reunaehtoja sekä harjoitteluympäristöjä määrittelevät EU-direktiivit (LAB 2023).

Työharjoittelun polku luodaan siten, että teoriaopinnot ja harjoittelujaksot nivoutuvat toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Ennen harjoitteluun lähtöä opiskelija suorittaa tietyn osaamisalueen teoriaopinnot, jotta turvallinen ja ammatillista kehittymistä tukeva oppiminen harjoittelun aikana olisi mahdollista. Harjoittelussa opiskelija soveltaa oppimaansa teoriatietoa käytäntöön ja näkee teoriasta oppimiensa asioiden käytännön vaikutuksen syy-seuraussuhteiden muodossa.

Harjoittelujen ohjaavat opettajat pyrkivät omalla toiminnallaan tukemaan opiskelijan oppimistavoitteiden toteutumista harjoittelun aikana. Opettajat kannustavat opiskelijoita mahdollisimman monipuolisiin oppimiskokemuksiin, joiden avulla opiskelijan on mahdollista tuoda uutta tietoa harjoittelu- tai työyksikköönsä.

[Alt-teksti: teräksinen hoitovälinekärry, jonka päällä on astioita, liuospulloja ynnä muita tarvikkeita.] — Kuva 1. Valmiuksia työmaailmaan harjoitellaan jo koulun taitopajapäivissä. (Kuva: Katja Puhakainen)

Asenne, työn jälki ja työyhteisöön sopivuus vaikuttavat

Työmaailmassa arvostetaan reippaita ja oma-aloitteisia opiskelijoita. Opiskelija, joka on motivoitunut, omaa hyvät työelämätaidot ja on toiminnallaan osoittanut luotettavuutta, palkataan usein mielellään harjoitteluyksikköön keikkalaiseksi, kesätöihin tai jopa pidempään työsuhteeseen. Monesti myös opiskelijan sopiminen työyhteisön jäseneksi vaikuttaa työsuhteen syntymiseen.

Opiskelijat kokevat, että työyhteisön toimintatavat ja toimintaperiaatteet vaikuttavat haluun työllistyä. Työharjoittelujen aikana saa jo melko hyvän käsityksen siitä, mitkä sote-alan tarjoamat laajat toimintakentät ovat oman mielenkiinnon kohteena, ja tällaisen harjoittelupaikan osuessa kohdalle työllistyminen yksikköön on erinomainen tilaisuus opiskelijalle päästä tekemään juuri niitä hoitotyön toimia, jotka itsessä herättävät mielenkiintoa. Työllistyminen harjoitteluyksikköön on myös oiva keino syventää omia hoitotyön tietoja ja taitoja asiakaslähtöisissä tilanteissa. Menestyksekäs toiminta työharjoittelussa voi siis avata runsaasti ovia työllistymiseen.

LAB-ammattikorkeakoulu tukee opiskelijoiden työllistymistä joustavilla opiskelumahdollisuuksilla ja henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla. LABin opiskelijoille on harjoittelupaikkoja tarjolla hoivakodeista vankiterveydenhuoltoon. Opintojen vaiheesta riippuen opiskelijat työllistyvät yleensä joko perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon.

Opiskelijan palkkaaminen työyksikköön on harjoittelun ohjaavalle opettajalle aina myönteinen merkki siitä, että opiskelijan työharjoittelu on ollut onnistunut ja että opiskelija omaa hyvät valmiudet toimia työelämässä.

Kirjoittaja

Katja Puhakainen toimii hoitotyön lehtorina ja työharjoittelujen ohjaavana opettajana LAB-ammattikorkeakoulussa.