Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan lastenneuvolassa järjestetään laajoja terveystarkastuksia, kun lapsi on neljän kuukauden, 18 kuukauden ja neljän vuoden ikäinen. Nelivuotistarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat ja […]
neuvola
Kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä, jonka tavoitteena on tarjota nyt ja tulevaisuudessa hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä edellyttää toimia niin yksilötasolla, kuntatasolla, yksityisellä sektorilla, valtiotasolla kuin […]
Suomalaisen neuvolajärjestelmän isänä pidetään Arvo Ylppöä, jonka aloitteesta perustettiin ensimmäinen lastenneuvola Lastenlinnan sairaalan yhteyteen vuonna 1922. Ensimmäiset terveyssisaret valmistuivat Mannerheimin lastensuojeluliiton kurssilta 2.3.1925, ja äitiysneuvola […]
Lasten rokotuksista vastaavat pääasiassa neuvoloiden terveydenhoitajat, mutta neuvolaikäisen lapsen rokottamisesta päättää lapsen huoltaja. LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä selvitettiin terveydenhoitajien kokemuksia lasten rokottamisesta Etelä-Karjalan neuvoloissa. Opinnäytetyössä saatiin […]
Neuvolan terveydenhoitajien tulee tukea lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta, koska sillä on suuri vaikutus lapsen kehitykseen. (THL 2019.) Varhaisella vuorovaikutuksella on myös selkeä vaikutus muodostuvaan kiintymyssuhteeseen (Laatikainen 2015.) Näiden […]
Etelä- Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) neuvolapalveluiden yhteiskehittäminen edellyttää laajaa asiakasymmärrystä. LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opinnäytetyössä (Kangasmäki ym. 2021) äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkailta koottiin sähköisen asiakaskyselyn […]
Lasta odottavien ja alle 1-vuotiaan lapsen vanhempien suunhoidon terveystottumukset Heinolassa 2020 Lapsen suun terveydestä huolehtiminen alkaa jo raskausaikana ennen lapsen syntymää. Raskausajan suun terveyden edistämisen […]